Epikriisi
Alan käydä läpi mielessäni sairastumiseni kehityskulkua.
Tajuan, että ensimmäiset oireet ovat ilmenneet jo vuonna 2016. Kummallinen flunssa, johon liittyi ihottumasta jääneet pysyvät ihomuutokset, epämääräinen vatsanalueen tulehdus, jolle ei löytynyt selittävää tekijää. Vaskuliittiepäily 2017. Verenkierron häviäminen sormista kylmällä ilmalla ja erityisesti tupakoinnin jälkeen. Ensimmäiset puuskutusoireet portaissa ja kengännauhoja solmiessa 2018.
Lisääntyneet vatsaoireet 2019. Lisääntynyt limantulo 2020, joka ilmeisesti oli jo tuossa vaiheessa krooninen bronkiitti. Ei sitä varsinaisesti edes huomannut, se oli osa arkea, eikä se menoa se kummemmin haitannut. Niimpä...
Kahlaan internetin syövereitä tauotta. Törmään artikkeleihin, joiden pohjalta tajuan melkein kaikkien riskitekijöiden kasaantuneen itseeni:
- pieni syntymäpaino
- toistuvat keuhkoputken tulehdukset lapsena
- altistuminen kehittymättömillä keuhkoilla passiiviselle tupakoinnille
- kehittymätön ruoansulatusjärjestelmä
- suvussa esiintyvä astma, muut hengityssairaudet
- suu- ja hammasongelmat lapsuudesta lähtien
Jostain bongaan vielä suhteellisen tuoreen tutkimuksen jossa pyritään selvittämään suolistomikrobiston vaikutusta sairastumisalttiuteen. Ihme, etten ole sairastunut jo parikymppisenä. Ymmärrän, että olisin näillä kriteereillä sairastunut todennäköisesti lähes väistämättä. Ainoastaan 30 vuotta myöhemmin...